Fingrid Oyj

Helsinki, Finland

Fingrid Oyj

Helsinki, Finland

Fingrid Oyj is a Finnish national electricity transmission grid operator. It is owned by the Finnish state and various financial and insurance institutions . In 2011, power companies Fortum Power and Heat Oy and Pohjolan Voima sold their stakes in Fingrid , because of EU Internal Market Directive in Electricity, which requires that power production and ownership of the transmission systems should be separate. CEO of the company is Jukka Ruusunen. Wikipedia.


Time filter

Source Type

News Article | May 24, 2017
Site: globenewswire.com

Fingrid Oyj Yhtiökokouksen päätökset, 24.5.2017, klo 12.20 EET Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tänään 24.5.2017 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2016 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi. Muita hallituksen jäseniä ovat Juha Majanen (varapuhee


News Article | May 24, 2017
Site: globenewswire.com

Helsinki, Finland, 2017-05-24 11:20 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj Resolutions of the Annual General Meeting, 24 May 2017, at 12:20 EET Fingrid Oyj's Annual General Meeting was held today, 24 May 2017, in Helsinki. The AGM approved the financial statements for 2016 and discharged the members of the Board of Directors and the CEO from liability. The AGM elected Fingrid Oyj’s Board of Directors for the term that ends at the close of the next Annual General Meeting. Juhani Järvi continues as Chair of the Board of Directors. The other board members are Juha Majanen, (Vice Chair), Anu Hämäläinen, Sanna Syri and Esko Torsti. A more detailed presentation of the board members is available on the company’s website. The AGM decided to pay a dividend of EUR 37,536.09 for each Series A share and EUR 16,038.49 for each Series B share, for a total of EUR 97,999,992.05. PricewaterhouseCoopers Oy, which appointed Heikki Lassila, APA, as the principal auditor, was elected as the auditor of the company. Further information: Jukka Ruusunen, CEO, tel. +358 (0)30 395 5140 or +358 (0)40 593 8428 Jan Montell, CFO, tel. +358 (0)30 395 5213 or +358 (0)40 592 4419


News Article | May 24, 2017
Site: globenewswire.com

Helsinki, Finland, 2017-05-24 11:20 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj Resolutions of the Annual General Meeting, 24 May 2017, at 12:20 EET Fingrid Oyj's Annual General Meeting was held today, 24 May 2017, in Helsinki. The AGM approved the financial statements for 2016 and discharged the members of the Board of Directors and the CEO from liability. The AGM elected Fingrid Oyj’s Board of Directors for the term that ends at the close of the next Annual General Meeting. Juhani Järvi continues as Chair of the Board of Directors. The other board members are Juha Majanen, (Vice Chair), Anu Hämäläinen, Sanna Syri and Esko Torsti. A more detailed presentation of the board members is available on the company’s website. The AGM decided to pay a dividend of EUR 37,536.09 for each Series A share and EUR 16,038.49 for each Series B share, for a total of EUR 97,999,992.05. PricewaterhouseCoopers Oy, which appointed Heikki Lassila, APA, as the principal auditor, was elected as the auditor of the company. Further information: Jukka Ruusunen, CEO, tel. +358 (0)30 395 5140 or +358 (0)40 593 8428 Jan Montell, CFO, tel. +358 (0)30 395 5213 or +358 (0)40 592 4419


News Article | May 24, 2017
Site: globenewswire.com

Fingrid Oyj Yhtiökokouksen päätökset, 24.5.2017, klo 12.20 EET Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tänään 24.5.2017 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2016 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi. Muita hallituksen jäseniä ovat Juha Majanen (varapuhee


News Article | May 24, 2017
Site: globenewswire.com

Helsinki, Finland, 2017-05-24 11:20 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj Resolutions of the Annual General Meeting, 24 May 2017, at 12:20 EET Fingrid Oyj's Annual General Meeting was held today, 24 May 2017, in Helsinki. The AGM approved the financial statements for 2016 and discharged the members of the Board of Directors and the CEO from liability. The AGM elected Fingrid Oyj’s Board of Directors for the term that ends at the close of the next Annual General Meeting. Juhani Järvi continues as Chair of the Board of Directors. The other board members are Juha Majanen, (Vice Chair), Anu Hämäläinen, Sanna Syri and Esko Torsti. A more detailed presentation of the board members is available on the company’s website. The AGM decided to pay a dividend of EUR 37,536.09 for each Series A share and EUR 16,038.49 for each Series B share, for a total of EUR 97,999,992.05. PricewaterhouseCoopers Oy, which appointed Heikki Lassila, APA, as the principal auditor, was elected as the auditor of the company. Further information: Jukka Ruusunen, CEO, tel. +358 (0)30 395 5140 or +358 (0)40 593 8428 Jan Montell, CFO, tel. +358 (0)30 395 5213 or +358 (0)40 592 4419


News Article | May 5, 2017
Site: globenewswire.com

Fingrid follows a six-month reporting period as referred to in the Securities Markets Act and publishes management’s reviews for the first three and nine months of the year; the Management’s Reviews contain key information illustrating the company’s financial and other development. The information presented in the Management’s Review relates to the Fingrid Group’s performance in January-March 2017 and the corresponding period of 2016, unless otherwise indicated. The figures presented here have been drawn up in accordance with International Financial Reporting Standards (IFRS). The Management’s Review is not an interim report in accordance with the IAS 34 standard. The figures are unaudited. CEO Jukka Ruusunen: The transformation of the electricity system is putting north-south transmission connections in Finland to the test and calls for major investments from Fingrid Electricity consumption in Finland has concentrated on southern Finland, which will have a shortage of electricity supply even after the Olkiluoto 3 power plant is completed. Electricity produced in northern Finland and northern Sweden must be transferred to the south to serve the needs of industry and consumers. In close co-operation with Sweden’s TSO, we have launched the development of a third 400 kilovolt AC connection between Finland and Sweden. The project is due to be completed by 2025 at the latest. We are seeking to get the connection, which will cost around EUR 200 million, included in the EU’s list of energy infrastructure priority projects. The new connection will increase the transmission capacity between the two countries by 800 megawatts, representing an increase of 30 per cent from the current transmission capacity. This connection will see considerably more hydro and wind power production transmitted from Sweden to Finland, which will increase the volume of surplus electricity in northern Finland. We have begun planning a north–south transmission connection, called the Forest Line, from Oulu to Petäjävesi. Construction will begin within the next two years. The connection will be roughly 300 kilometres long and will have a transmission capacity of approximately 700 megawatts. The cost of the investment is estimated at EUR 85 million. Alongside these projects, we are planning, together with our Swedish colleagues, the replacement of the Fenno-Skan 1 HVDC link, which is reaching the end of its service life, by the end of the 2020s. According to the preliminary plan, the new link will be located in Kvarken and will have a capacity of roughly 800 megawatts. The cost of the investment is EUR 350–400 million. The new transmission connections will bring market benefits to the entire Baltic Sea Region and enable a transformation of the power system, which will involve a major increase in renewable electricity generation. The company has not changed its earnings guidance from what is stated in the financial statements Bulletin on 17 February 2017. In Helsinki, on 5 May 2017 Fingrid Oyj is Finland’s transmission system operator, which takes care of the functioning of the nation-wide high-voltage grid, the backbone of electricity transmission. We transmit electricity continuously from electricity generating companies to distribution network companies and industrial companies. We take care of the cross-border connections and promote the functioning of the electricity market.


Grant
Agency: European Commission | Branch: H2020 | Program: RIA | Phase: LCE-06-2015 | Award Amount: 17.86M | Year: 2016

By 2020, several areas of the HVAC pan-European transmission system will be operated with extremely high penetrations of Power Electronics(PE)-interfaced generators, thus becoming the only generating units for some periods of the day or of the year due to renewable (wind, solar) electricity. This will result in i) growing dynamic stability issues for the power system (possibly a new major barrier against future renewable penetration), ii) the necessity to upgrade existing protection schemes and iii) measures to mitigate the resulting degradation of power quality due to harmonics propagation. European TSOs from Estonia, Finland, France, Germany, Iceland, Ireland, Italy, Netherlands, Slovenia, Spain and UK have joined to address such challenges with manufacturers (Alstom, Enercon, Schneider Electric) and universities/research centres. They propose innovative solutions to progressively adjust the HVAC system operations. Firstly, a replicable methodology is developed for appraising the distance of any EU 28 control zone to instability due to PE proliferation and for monitoring it in real time, along with a portfolio of incremental improvements of existing technologies (the tuning of controllers, a pilot test of wide-area control techniques and the upgrading of protection devices with impacts on the present grid codes). Next, innovative power system control laws are designed to cope with the lack of synchronous machines. Numerical simulations and laboratory tests deliver promising control solutions together with recommendations for new PE grid connection rules and the development of a novel protection technology and mitigation of the foreseen power quality disturbances. Technology and economic impacts of such innovations are quantified together with barriers to be overcome in order to recommend future deployment scenarios. Dissemination activities support the deployment schemes of the project outputs based on knowledge sharing among targeted stakeholders at EC level.


News Article | February 17, 2017
Site: globenewswire.com

Matka kohti uutta, sähköistyvää energiajärjestelmää jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Vuoden 2016 aikana Suomessa saavutettiin kaksi sähköjärjestelmän kannalta merkittävää ennätystä. Ensimmäinen Suomen ennätys tehtiin heti tammikuun alussa, kun maamme sähkönkulutus saavutti 15 100 megawatin tason. Toinen Suomen ennätys tehtiin elokuussa, kun tuulivoiman tuotanto ylsi 1 200 megawattiin. Loppuvuodesta ylitettiin jo 1 300 megawatin raja. Tämä on konkreettinen osoitus tuulivoiman merkityksen kasvusta sähköjärjestelmässämme. Fingridin valvomossa tuuliennusteet ovat yhä tärkeämpi osa arkipäivän työskentelyä. Kaiken kaikkiaan vuosi 2016 oli meille erittäin työntäyteinen ja menestyksekäs. Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen. Onnistuimme myös palvelemaan sähkömarkkinoita pitämällä siirtokapasiteetin tehokkaasti käytössä. Sähkö liikkui vapaasti maasta toiseen hintojen ohjaamana. Olemme panostaneet merkittävästi rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseen, mikä kantaa nyt hedelmää. Häiriöitä on ollut selvästi vähemmän ja häiriöiden kestoja on saatu lyhentymään. Olemme nostaneet esiin ajatuksia siitä, miten tulevaisuuden sähköjärjestelmää ohjataan. Olemme vahvasti markkinaehtoisuuden kannalla ja uskomme siihen, että parhaat ratkaisut löytyvät, kun toimijat saavat markkinahintojen ohjaamina tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan. Sähkönkulutusjoustoista on lähdetty etsimään ratkaisua, jolla voidaan vastata sähkön tuotannon tai kulu­tuksen nopeisiin vaihteluihin jopa sekunneissa. Fingrid on aktiivisesti mukana kehityksessä. Pilottihankkeista ollaan kovaa vauhtia etenemässä käytännön kaupallisiin ratkaisuihin. Uusista taajuusohjatuista häiriöreserveistämme nyt jo noin puolet saadaan kulutuksen joustoista ja toinen puoli sähköntuotannosta. Tämä on kaksinkertainen määrä kulutuksen joustoa edellisvuoteen verrattuna. Pyrimme edesauttamaan kuluttajien mahdollisuuksia toimia aktiivisesti sähkömarkkinoilla kehittämällä reaaliaikamarkkinoita, rakentamalla markkinoita tukevaa tietoalustaa eli datahubia ja toimimalla aktiivisesti kansallisessa älyverkkotyöryhmässä. Investointitahtimme on ollut ripeä. Vuonna 2016 käynnissä oli 27 sähköasemahanketta ja 13 voimajohtohanketta. Organisaation erinomaista suorituskykyä kuvaa se, että hankkeet ovat edenneet suunnitellusti aikataulussa ja budjetissa. Olemme myös onnistuneet pitämään kustannustehokkuutemme huipputasolla - tästä osoituksena ovat hienot tuloksemme kansainvälisissä vertailuissa. Investointikokonaisuudessamme yhdeksi lippulaivaksi nousee länsirannikolle vuoden lopulla valmistunut Fingridin kaikkien aikojen suurin 260 miljoonaa maksanut investointi, Porista Ouluun kulkeva 400 kilovoltin Rannikkolinja. Siirtoyhteys on merkittävässä roolissa, kun Suomen ja Itämeren alueen sähköjärjestelmää rakennetaan ympäristön kannalta kestävämmäksi. Seuraava megahanke on myös jo ovella: sovimme vuoden lopulla ruotsalaisten kollegoidemme kanssa uuden vaihtosähköyhteyden rakentamisesta maidemme välille. Tämä hanke on todella tärkeä Suomelle. Tulevaisuuden uuteen energiajärjestelmään siirtyminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Ylätason pelisäännöt määritellään Brysselissä. Konkreettinen yhteistyö näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Vaikka polku on välillä kivinen, yhteistyö tuottaa jatkuvasti uusia ratkaisuja, jotka pitävät yllä hyvää käyttövarmuutta ja edesauttavat markkinoiden toimintaa. Itämeren alueen yhteistyö on jo pitkään perustunut kantaverkkoyhtiöiden tiiviiseen yhteistyöhön. Jatkossa poliittisten päättäjien on kannettava paremmin oma vastuunsa tästä työstä.  Taloutemme on hyvässä kunnossa, vaikka yhtiö on viime vuosina investoinut ja kehittänyt toimintaansa merkittävästi. Tuloskehitys oli ennakoitua vahvempi. Konsernin liikevaihto oli 586,1 (600,2) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 138,7 (103,6) miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttivat positiivisesti kantaverkkohinnan korotukset, sähkönkulutuksen ja rajasiirron kasvu sekä alentuneet häviösähkö- ja reservikulut. Konsernin liikevaihto oli 586,1 (600,2) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat 382,4 (333,0) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 85,1 (82,5) terawattituntia. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 68,6 (67,9) terawattituntia, joka on 77,5 (77,1) prosenttia kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti oli 153,9 (137,1) miljoonaa euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta lisääntyneestä tasesähkön määrästä ja nousseesta tasesähkön hinnasta. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 24,0 (11,2) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta dynaamisesta tariffirakenteesta ja Venäjän tuonnin kasvusta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 37,5 (86,8) miljoonaan euroon, sillä heikentynyt pohjoismainen vesitilanne pienensi merkittävästi pullonkaulatuntien määrää. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 2,4 (4,2) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 12,7 (5,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtui pääasiassa 6,3 miljoonan euron pullonkaulatuottojen tuloutuksesta, joka on tehty rajakapasiteetin ylläpidosta ja vastakaupasta syntyneitä kustannuksia vastaan sääntelyn mukaisesti. Konsernin kulut olivat 442,2 (418,6) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 121,7 (98,2) miljoonaan euroon tasesähkön määrän ja hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut olivat 57,6 (68,6) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun on vaikuttanut alhaisempi häviösähkön hankintahinta ja laskenut häviösähkön määrä. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 43,87 (48,22) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 50,5 (54,7) miljoonaan euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen elokuun lopulle asti sekä taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien hankintakulujen lasku hyvän markkinasaatavuuden seurauksena. Poistot olivat 99,2 (94,1) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 24,1 (19,2) miljoonaan euroon. Kunnonhallinnan kuluja nostivat sähköasema-alueiden kunnossapitohakkuut ja johtokatujen reunapuiden käsittely. Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvaessa uusien liiketoimintojen sekä lisääntyneiden lakisääteisten tehtävien hoitamisen myötä ja henkilösivukuluissa tapahtuneiden työantajamaksujen nousun seurauksena 28,6 (25,8) miljoonaan euroon. Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla parannetaan käyttövarmuutta, edistetään sähkömarkkinoita ja edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista. Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet erittäin mittavina. Vuonna 2016 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 146,7 (147,5) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 135,8 (138,4) miljoonaa euroa ja varavoimaan 3,3 (0,7) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 7,5 (8,4) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 2,4 (1,8) miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa 13 kappaletta 400 kilovoltin sähköasemakohdetta ja 67 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtourakoita sekä huomattava määrä 110 kilovoltin sähköasema- ja voimajohtoprojekteja. Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi, Porista Ouluun kulkeva 400 kilovoltin siirtoyhteys ”Rannikkolinja” valmistui vuoden 2016 lopulla. Länsirannikon linjan valmistumisen myötä Suomessa on nyt kolme pohjoisesta etelään kulkevaa 400 kilovoltin siirtoyhteyttä. Kaiken kaikkiaan 260 miljoonaa euroa maksanut kokonaisuus eteni kymmenen vuoden rakennusurakan aikana suunnitelmien mukaisesti. Yhteys palvelee tuulivoimaa, jota Pohjanmaalle on rakennettu ja rakennetaan tulevaisuudessakin. Sen läheisyydessä ovat myös olemassa olevat ja suunnitellut ydinvoimalaitokset. Rakennetun yhteyden avulla parannettiin nykyistä siirtoa Ruotsin ja Suomen välillä. Tehdyillä investoinneilla valmistaudutaan myös vuoteen 2025 mennessä rakennettavaan uuteen vaihtosähköyhteyteen Suomen ja Ruotsin välillä. Rannikkolinjan ansiosta Suomi säilyy varmemmin yhtenä hinta-alueena jatkossakin. Suurempaan jännitteeseen siirtymisellä pienennetään myös siirtohäviöitä. Vuosia kestänyt projekti on ollut fingridiläisille ja palvelutoimittajille iso haaste. Hankkeen työllistävä vaikutus oli noin 1 000 henkilötyövuotta. Suurinvestointiin kohdennettiin merkittävä osa yhtiölle kertyneistä pullonkaulatuloista. Rannikkolinjan kokonaisuus muodostui kolmesta laajasta hankekokonaisuudesta: Kokonaisuudessaan Rannikkolinjalle rakennettiin 380 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoa, yhdeksän uutta sähköasemaa ja tehtiin lisäksi suppeampia asemalaajennuksia. Tämän myötä saatiin 600-800 megawattia uutta siirtokykyä Pohjois-ja Etelä-Suomen välille. Suomen vanhimman siirtoyhteyden, Imatralta Turkuun johtavan "Rautarouvan" noin 130 miljoonan euron uudistamishanke eteni toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaisesti. Suurhankkeen Hikiä–Forssa -osuus valmistui ja se otettiin käyttöön maaliskuussa. Rautarouvan uudistaminen jatkuu Lieto– Forssa -välillä. Myös Yllikkälä–Koria -osuuden uusimisen aloitettiin Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Lisäksi päätettiin Hikiän ja Orimattilan välisen voimajohdon uusimisesta ja uuden Orimattilan sähköaseman rakentamisesta. Kokonaisuudessaan Rautarouva on uusittu vuoteen 2020 mennessä. Pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sähkönsaannin turvaamiseksi Fingrid vahvistaa Espoon sähköasemaa sekä Länsisalmen sähköasemaa Vantaalla. Espoon lähes yhdeksän miljoonaa euroa ja Vantaan Länsisalmen noin 18,5 miljoonaa euroa maksavien sähköasemien uudistaminen ja laajentaminen alkoivat vuonna 2016 ja hankkeet valmistuvat vuonna 2017. Kantaverkosta syötetään sähköä Helsinkiin ja Vantaalle Länsisalmen ja Tammiston muuntoasemien kautta. Näiden asemien kautta sähkönsä saa noin 800 000 asukasta. Alueen sähkönkulutuksen kasvu ja Helsingin sähköntuotannossa tapahtuvat muutokset edellyttävät sähkönsyöttökapasiteetin vahvistamista. Espoon sähköaseman laajennus parantaa läntisen Uudenmaan sähkönsiirron käyttövarmuutta. Alueen omaa sähköntuotantoa on supistettu samanaikaisesti, kun alueen sähkönkulutus on kasvussa. Fingrid on viimeisen kahden vuoden aikana panostanut merkittävästi Lapin alueen kantaverkon kehittämiseen rakentamalla tai perusparantamalla yhteensä kuusi sähköasemaa. Nämä toimet ovat tarpeellisia Lapin sähkön kulutuksen kasvun ja uuden tuulivoimatuotannon takia. Toimintavuonna Vajukosken ja Petäjäskosken asemille lisättiin uudet muunnot ja olemassa olevia järjestelmiä perusparannettiin ja laajennettiin. Sodankylän pohjoispuolella sijaitseva Vajukosken muuntoasema palvelee vesivoimantuotantoa ja kaivosteollisuutta sekä yhdistyy Ivalon kautta Norjan kantaverkkoon. Tärkeälle Lapin 220 kilovoltin ja 400 kilovoltin päävoimansiirtoverkon yhdistävälle Petäjäskosken muuntoasemalle rakennettiin myös kokonaan uusi 220 kilovoltin kaasueristeinen kytkinlaitos. Lisäksi Taivalkosken ja Ossauskosken sähköasemille tehtiin laajat perusparannukset. Investointien yhteenlaskettu arvo oli noin 43 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana tehtiin useita investointipäätöksiä ja moni niistä eteni rakentamisvaiheeseen. 1970-luvulla rakennettu Inkoon sähköasema varmistaa Länsi-Uudenmaan sähkösyöttöä. Ikääntyneen aseman uudistamisesta tehtiin investointipäätös ja hanke valmistuu vuonna 2018. Hämeenlinnan ja Valkeakosken alueiden sähkönsaannin varmistamiseksi Fingrid päätti uusia 51 kilometrin pituisen voimajohdon Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä. Ikääntyneet ja huonokuntoiset pylväät ja voimajohdot puretaan ja samalle paikalle rakennetaan uusi johto. Hanke valmistuu vuonna 2018. Investoinneista moni liittyy teollisuuden toimintavalmiuksien mahdollistamiseen tai parantamiseen. Vuoksen sähköaseman ja noin 24 kilometrin pituisen Lempiälä–Vuoksi -voimajohdon uusimista suunnitellaan Lappeenrannan ja Imatran välille. Investointi toteutetaan aikaistetusti Kemiran Joutsenon tehtaan laajentamisen vuoksi ja hanke valmistuu vuonna 2018. Äänekosken uuden biotuotetehtaan sähkönsyöttöä varmennetaan rakentamalla Äänekosken Koiviston ja Laukaan Vihtavuoren sähköasemien välille uusi 110 kilovoltin voimajohto, joka valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Myös Olkiluodon vanhentunut ja käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan. Olkiluodon sähköasema on yksi kantaverkon tärkeimpiä solmukohtia, johon liittyy kolme ydinvoimalaitosta. Tämä hanke valmistuu vuonna 2019. Fingridin Huutokosken varavoimalaitosta perusparannetaan 15 miljoonalla eurolla. Joroisilla sijaitseva Huutokosken varavoimalaitos on yksi Fingridin omistamista kymmenestä varavoimalaitoksesta, joilla varmistetaan osaltaan Suomen sähkön riittävyys sähköjärjestelmän häiriötilanteissa. Perusparannushankkeessa uusitaan vanhentuneita järjestelmiä, varmistetaan voimalaitoksen toiminta seuraavaksi 20 vuodeksi ja tehdään merkittäviä ympäristöinvestointeja. Projektissa uusitaan muun muassa polttoainesäiliöt ja -järjestelmät, sammutusjärjestelmät, laitoksen sisäiset sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä varavoimalaitoksen omat varasähköjärjestelmät. Vuonna 2006 käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on rakentaa omaisuudenhallinnan toimintaa tukeva moderni tietojärjestelmäkokonaisuus. Integrointien avulla kantaverkon omaisuuden master data on nyt vain yhdessä sovelluksessa. Hankekokonaisuudessa yhdistettiin uusinta tietotekniikkaa, yhtiön tietopohjaa sekä muutettiin yhtiön toimintatapoja. Edistyksellisen tekniikan avulla yhtiön omaisuudenhallinta tehostui merkittävästi. Omaisuuden hallintaa ja käyttöä tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus ELVIS-projekti saatiin päätökseen vuonna 2016. Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseksi on tehty merkittäviä uudistuksia. Myös tasasiirtoyhteyksien asiantuntijaresursseja on lisätty. Vuoden 2016 alusta alkaen otettiin HVDC-toiminnassa käyttöön ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä. Toimintavuonna on nopeutettu häiriöselvitystä, ennaltaehkäisty yksittäisten häiriöiden syntymistä sekä toteutettu HVDC-yhteyksien luotettavuutta ja käytettävyyttä varmistavia toimenpiteitä selvästi aiempia vuosia nopeammin. Häiriökeskeytysten kokonaiskesto jäi vuonna 2016 noin kymmenesosaan vuosien 2014 ja 2015 tasosta. Häiriökeskeytysten lukumäärä puolittui vuosien 2014 ja 2015 lukumäärästä. Fingridin kunnonhallinta on kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui kärkeen kansainvälisessä kunnonhallinnan laatua ja kustannustehokkuutta mittaavassa ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) vertailussa jo yhdennentoista kerran peräkkäin. Lloyd's Register teki auditoinnin, jonka aikana käytiin läpi Fingridin omaisuuden hallintaa. Auditoinnin tuloksena Fingridille myönnettiin ISO 55001 -standardin mukainen omaisuuden hallinnan sertifikaatti. Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 0 (1) ja tältä osin 0-tapaturmaa tavoite saavutettiin. Palvelutoimittajille sattui 12 (13) poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista kolme johti yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus laski hieman edellisestä vuodesta. Työturvallisuuden kehityshanke jatkui. Kehityshanke keskittyi työturvallisuuden toimintamallien ja työkalujen jalkauttamiseen sekä turvallisuusasenteiden parantamiseen. Vuoden alussa otettiin käyttöön Fingridin verkkokoulu, jossa on vuoden aikana ollut yli 1 700 kävijää. Palvelutoimittajille ja omalle henkilökunnalle järjestettiin turvallisuushavaintokampanja. Edellisten lisäksi jatkettiin työturvallisuuden, laadun ja ympäristön mobiiliraportointijärjestelmän, verkkokoulun sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistä. Sähköjärjestelmä Suomessa kulutettiin vuonna 2016 sähköä 85,1 (82,5) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 68,6 (67,9) terawattituntia, joka vastasi 77,5 (77,1) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto). Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan kulutushuipun, joka oli suurimmillaan 15 100 (13 500) megawattia. Saavutettu kulutushuippu on tähän mennessä Suomen historian suurin kulutuslukema. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuoden kulutushuippujen aikaan noin 10 800 (11200) megawattia. Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2016 aikana 15,7 (17,8) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,3 (0,2) terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli vientiä Suomesta Viroon 3,1 (5,0) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä lisääntyi noin 50 prosenttia. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 5,9 (3,9) terawattituntia. Kantaverkon toimintavarmuus oli katsausvuonna erinomaisella tasolla ja siirtovarmuus oli 99,9998 prosenttia. Kesäkaudella oli tavallista enemmän ukkoshäiriöitä, joista johtuneet monivaiheiset häiriöt aiheuttivat haittaa prosessiteollisuudelle. Muuna aikana häiriöiden määrä pysyi normaalilla tasolla. Tasasähkölinkkien häiriöalttiuden selvittämiseen keskitettiin entistä enemmän voimavaroja: tasasähköyhteyksissä ei tapahtunutkaan laajoja viankorjaustoimenpiteitä vaatineita häiriöitä ja vähemmän vakavat häiriöt onnistuttiin selvittämään uudistusten myötä aiempia vuosia nopeammin. Vuonna 2016 häiriökeskeytysten kokonaiskesto jäi tasasähköyhteyksillä noin kymmenesosaan vuosien 2014 ja 2015 tasosta ja häiriökeskeytysten lukumäärä puolittui vuosien 2014 ja 2015 määrästä. Investointitöiden yhteydessä syntyneitä siirtokeskeytyksiä tehtiin lähinnä Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Siirtokeskeytykset olivat haastavia ja edellyttivät huolellista etukäteissuunnittelua ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Keskeytyksissä onnistuttiin hyvin. Sähkömarkkinat Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 26,91 (20,98) euroa megawattitunnilta. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli alkuvuodesta pitkään laskusuuntainen. Kesällä 2016 sähkön hinta Pohjoismaissa kääntyi kuitenkin jälleen nousuun. Hinnannousua selittää heikentynyt pohjoismainen vesitilanne sekä fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuden hintojen nousu. Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita korkeampi. Yleisen pohjoismaisen hintatason nousu on tasoittanut hintaeroja Suomen ja Ruotsin välillä. Pullonkaulatunnit laskivatkin merkittävästi Suomen ja Ruotsin välillä loppuvuodesta. Osasyynä pullonkaulatuntien vähenemiseen ja hintaeron pienenemiseen on pohjoismaisen hintatason nousu sekä Ruotsin ja Liettuan välisen NordBalt-siirtoyhteyden valmistuminen alkuvuoden aikana. Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osalta 37,5 (86,8) miljoonaa euroa. Näistä 29,9 (24,3) miljoonaa euroa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 7,6 (62,5) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 2,4 (4,2) miljoonaa euroa. Fingrid on käyttänyt vuonna 2016 kaikki kertyneet pullonkaulatuotot rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäinvestointeihin. Tuonti Venäjältä kasvoi ja oli 5,9 (3,9) terawattitunnin tasolla. Venäjän tuonnin lisääntymisestä huolimatta Suomeen Venäjältä tuotava sähkön määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, ja tuntikohtaiset tuontimäärät Venäjältä ovat vaihdelleet suuresti. Sähkökauppaa on vähentänyt Venäjän kapasiteettimekanismin lisäksi kohonnut sähkön hinta Venäjällä. Fingrid julkaisi keväällä keskustelupaperin sähkömarkkinoiden haasteista ja eri ratkaisuvaihtoehdoista. ”Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa - mitä voimme tehdä?” -julkaisu herätti vilkasta keskustelua. Fingridin konsultaatiopyyntöön vastasi kaiken kaikkiaan 36 alan toimijaa, yhdistystä, tutkimuslaitosta ja yksityishenkilöä. Loppuvuodesta yhtiö julkaisi palautteesta koosteen, jossa viitoitetaan eri keinoin tietä kohti markkinaehtoista vihreää sähköjärjestelmää. Vuoden 2016 aikana sähkömarkkinoiden toimintakyky ja sähkön riittävyys nousivat keskusteluagendalle tammikuun kovien pakkasten myötä. Sähkönkulutusennätyksen rikkoutuessa puhuttiin samanaikaisesti sähkön riittävyydestä ja energiaomavaraisuudesta. Suomen ja Ruotsin rajakapasiteetista noin puolet muodostuu Fenno-Skan-yhteyksistä eli suurjännitteisistä tasasähköyhteyksistä. Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden kehittämiseksi yhtiössä käynnistettiin vuoden alussa useita toimenpiteitä. Parannusten myötä häiriökeskeytyksien kestot on pystytty pitämään erittäin lyhyinä, ja yhteyksien käytettävyys on ollut selvästi parempi verrattuna aiempiin vuosiin. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon keskittyvä Fingrid Datahub Oy -yhtiö perustettiin 16.2.2016. Fingridin kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, datahub, jossa vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun. Näin tiedonvaihto sähkön vähittäismarkkinoilla selkeytyy ja tehostuu. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa tarvitaan erilaisten sähkömarkkinoiden liiketoimintaprosessien hoitamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi taseselvitys, loppukuluttajan muutto osoitteesta toiseen ja myyjän vaihto. Järjestelmä helpottaa mittaustiedon käsittelyä, yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkaan sopimustapahtumia sekä parantaa palvelun virheettömyyttä. Euroopan unionin velvoittama verkkosääntöjen käyttöönotto eteni Suomessa. Fingrid perusti kaikille avoimen Verkkosääntöfoorumin. Foorumin tavoitteena on edistää keskustelua verkkosääntöihin liittyvissä asioissa. Sen tarkoituksena on koota yhteen sidosryhmien näkemyksiä ja täydentää verkkosääntöjen toimeenpanoon liittyviä julkisia kuulemisprosesseja. Verkkosääntöfoorumi kokoontui katsausvuoden aikana kolme kertaa. Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteiseen taseselvitykseen siirtymistä. Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen keväällä 2017. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa työryhmän selvittämään älyverkkojen roolia sähkömarkkinoilla. Työryhmän tehtävänä on luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille sekä edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa. Työryhmään on kutsuttu laaja edustus koko toimialalta, ja myös Fingrid osallistuu aktiivisesti ryhmän työskentelyyn. Yhtiön osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivalta ja osingonmaksu on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä. Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.4.2016 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Järvi ja varapuheenjohtajaksi Juha Majanen. Hallituksen jäseniksi valittiin Esko Torsti, Sanna Syri ja Anu Hämäläinen. Hallituksen jäseninä 6.4.2016 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen, Juhani Järvi, Sanna Syri ja Esko Torsti. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Jouko Malinen. Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 alkaen Esko Torsti (pj), Juhani Järvi ja Juha Majanen. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 saakka Juha Majanen (pj), Juhani Järvi ja Helena Walldén. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 alkaen Juhani Järvi (pj), Sanna Syri ja Anu Hämäläinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 saakka Helena Walldén (pj), Sanna Syri ja Esko Torsti. Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Yhtiöllä on johtoryhmä, joka tukee toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa ja päätöksenteossa. Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi. Riskienhallintaa suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja sen tavoitteena on kattavasti tunnistaa, arvioida, seurata ja suojautua erilaisilta yhtiön toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvilta uhkatekijöiltä ja riskeiltä. Yhtiön perustehtävän luonteen vuoksi riskejä tarkastellaan myös yhteiskunnan näkökulmasta. Jatkuvuuden hallinta on osa riskienhallintaa. Toiminnan tarkoitus on parantaa organisaation valmiuksia varautua ja reagoida parhaalla mahdollisella tavalla erilaisten riskien toteutumiseen ja varmistaa toiminnan jatkuvuus näissä tilanteissa. Lisää informaatiota sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä löytyy yhtiön internetsivuilta www.fingrid.fi ja hallituksen toimintakertomuksesta. Hallitus Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hyväksyy vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus määrittää osana yhtiön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa yhtiön strategiset riskit ja niitä koskevat hallintatoimenpiteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallitus päättää yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista. Hallitus saa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen raportit sekä vähintään vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä strategisista riskeistä ja jatkuvuusuhkista sekä niiden hallinnasta ja toteutumisista. Linjajohto ja muu organisaatio Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön hallinnon, päätösmenettelyjen, valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja ohjeistuksesta sekä yhtiötason strategisten riskien ja jatkuvuusuhkien arvioinnista sekä niihin liittyvästä riskienhallinnasta. Toimintojen johtajat vastaavat vastuualueidensa hallinnon, päätösmenettelyjen, kontrollien ja riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta ja poikkeamaraportoinnista sekä tarkemman ohjeistuksen riittävyydestä. Jatkuvuuden hallinnan uhkakuville nimetyt johtajat vastaavat jatkuvuuden hallinnan suunnitelmien ja ohjeistuksen laadinnasta ja ylläpidosta sekä riittävän koulutuksen ja harjoittelun järjestämisestä. Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yhtenäisen toimintatavan edellyttämien yhtiötason menettelytapojen, kontrollien ja seurannan järjestämisestä. Lakiasiainjohtaja vastaa yhtiötasolla merkittävimpien sopimusten ja sisäisen ohjeistuksen laillisuudesta ja säädösten mukaisuudesta yhtiön intressit huomioiden sekä tässä tarvittavista menettelytavoista. Jokainen fingridiläinen on velvollinen tunnistamaan ja raportoimaan havaitsemansa riskit ja kontrollipuutteet ja toteuttamaan sovitut riskienhallinnan toimenpiteet. Sisäinen tarkastaja ja tilintarkastaja Yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista päättää hallitus. Sisäinen tarkastus toimii tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja hallituksen hyväksymien suunnitelmien pohjalta. Tarkastustulokset raportoidaan tarkastuskohteelle, toimitusjohtajalle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Yhtiössä toimii hallituksen päätöksellä tilintarkastusyhteisölle ulkoistettu sisäinen tarkastus. Hallinnollisesti sisäinen tarkastus toimii yhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan yhtiön riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen ja varmentaa riippumattomana osapuolena niiden riittävyyden ja toimivuuden. Sisäisellä tarkastuksella on valtuudet toteuttaa selvityksiä ja saada pääsy kaikkeen tarkastuksen kannalta olennaiseen informaatioon. Yhtiön sisäinen tarkastus tekee yhtiön eri prosesseihin liittyviä riskiperusteisia auditointeja. Yhtiön tilintarkastajana toimii yhtiökokouksen valitsema tilintarkastusyhteisö. Yhtiön tilintarkastaja tarkastaa kunkin tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon sekä antaa niistä tilintarkastuslaissa tai muualla lainsäädännössä edellytetyt raportit yhtiökokoukselle. Tilintarkastaja raportoi työstään, havainnoistaan ja suosituksistaan hallitukselle ja voi lisäksi hallituksen tai toimivan johdon toimeksiannosta suorittaa muita varmennusluonteisia tehtäviä. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät yhteiskunnalle ja Fingridille Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Suurhäiriö tai muu sähköjärjestelmän häiriö voi aiheuttaa Fingridille ja yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia ja fyysisiä vahinkoja. Muita Fingridin ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä riskejä ovat sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen, ympäristöön liittyvät riskit ja sähkö- ja työturvallisuusriskit. Fingridin toimintaan kohdistuvat riskit ovat sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, rahoitusriskit, henkilöstöriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit, omaisuusriskit ja maineriskit. Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien ajoituksen epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset. Edellä mainituista Fingridin merkittävimmistä riskeistä kerrotaan tarkemmin yhtiön vuosikertomuksessa. Fingridin rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen (IFRS) luvuissa 5.2 ja 5.3. Mikään merkittävä riski ei realisoitunut vuonna 2016. Yhtiön asettamilla strategiatavoitteilla ohjataan yritysvastuun toteutumista. Yritysvastuu on keskeinen osa strategian toteuttamisessa ja liiketoimintaosaamisessa. Keskeiset tavoitteet on asetettu olennaisten asioiden tunnistamisen kautta. Olennaisuusanalyysin päivitystarpeet arvioidaan vuosittain osana strategiaprosessia toimintaympäristö- ja sidosryhmäanalyysin sekä strategiapäivityksen perusteella. Tavoitteiden saavuttamista käytetään johtoryhmän ja henkilöstön palkitsemisen perusteena. Yritysvastuuta johdetaan Fingridin johtamisjärjestelmään integroituna. Fingridin hallitus hyväksyy Fingridin toimintaperiaatteet ja seuraa yhtiön toiminnan vastuullisuutta. Yritysvastuun johtamisen järjestelmistä ja integroimisesta osaksi liiketoimintaa vastaa yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja ja toimintojen johtajat vastaavat yritysvastuun toteutumisesta omilla vastuualueillaan. Kaikessa päätöksenteossa ja toimintaa arvioitaessa otetaan taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla huomioon sosiaaliset kysymykset ja ympäristövaikutukset. Toimintaperiaatteiden toteutuminen varmistetaan esimiestyön ja koko työyhteisön kautta. Henkilöstön käytössä on riippumaton ilmoituskanava mahdollisten väärinkäytösten yms. ilmoittamiseksi. Fingrid sitoutui vuonna 2016 Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteeseen. Fingridin toimintaperiaatteet ovat linjassa yritysvastuualoitteen ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristönsuojeluun ja korruptionvastaisuuteen liittyvien periaatteiden kanssa. Fingrid edellyttää sopimuskumppaneidensa sitoutumista yhtiön yritysvastuuvaatimuksiin, joiden toteutumista valvotaan riskiperusteisesti. Fingridin työmaita auditoidaan tilaajavastuun, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan varmistamiseksi. Toimintavuonna auditoinnit osoittivat työmaiden toimintojen olevan yleisesti hyvällä tasolla ja sähköisen raportointijärjestelmän käytön olevan kattavaa. Ihmisoikeusvaikutuksista tehtiin yleisarviointi YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden huolellisuusvelvoiteprosessin mukaisesti. Verojalanjälkiraportointiin liittyen Fingrid toimi pelkästään Suomessa eikä tehnyt minkäänlaisia erityisjärjestelyitä verojensa minimoimiseksi. Yhtiön verojalanjälki on esitetty vuosikertomuksen Talous, rahoitus ja riskienhallinta –osiossa. Osingot maksetaan pääosin Suomen valtiolle ja suomalaisille eläke- ja vakuutusyhtiöille. Toiminnan läpinäkyvyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi yritysvastuusta raportoidaan kansainvälisen GRI-viitekehyksen (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Raportoinnissa sovelletaan GRI G4 -viitekehystä core-peruslaajuuden mukaisesti. Ympäristöasiat Ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon yhtiön toiminnassa ja yhtiön periaatteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi kerrotaan maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassa. Keskeisiä asioita ovat ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöriskeihin ennalta varautuminen. Fingrid allekirjoitti toimintavuonna elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen 2017–2025 ja sitoutui kuuden prosentin energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä. Ympäristöjohtamista kehitettiin toimintavuonna rakentamalla varavoimalaitoksille ISO 14 001 -standardin vaatimukset täyttävää ympäristöjärjestelmää ja ottamalla käyttöön ympäristöasioita koskevan verkkokoulutuskurssi kaikille yhtiön työmailla työskenteleville. Ympäristökoulutusta annettiin investointihankkeiden aloituskokouksissa ja sähköasema- ja varavoimakunnossapidon palvelutoimittajille järjestettiin kemikaalien käytön, käyttöturvallisuustiedotteiden hallinnan ja öljyntorjunnan koulutusta. Työmailla ympäristöasioita seurattiin osana työmaavalvontaa. Ympäristövaatimusten, työturvallisuuden ja tilaajavastuun toteutuminen varmistettiin yhteensä 15:ssä auditoinnissa. Sähköasemilla ja varavoimalaitoksilla parannettiin kemikaaliturvallisuutta useilla kehittämishankkeilla. Kaikille varavoimalaitoksille laadittiin öljyntorjuntasuunnitelmat ja päivitettiin pelastussuunnitelmat. Toiminnassa oli vuoden aikana yksi merkittävä ympäristöpoikkeama Isokankaan sähköasematyömaalla tapahtuneen noin 180 litran öljyvuodon yhteydessä. Fingrid antoi toimintavuonna noin 260 kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arviointeja koskevaa lausuntoa. Lisäksi yhtiö ohjasi kantaverkon läheisyydessä tapahtuvaa rakentamista antamalla turvallisuusohjeita ja maankäytön rajoituksia sisältäviä lausuntoja. Näitä lausuntoja annettiin noin 420 kappaletta. Toimintavuonna ympäristövaikutuksia selvitettiin yhteensä kuudessa voimajohtohankkeessa. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutuksia esiteltiin kahdessa yleisötilaisuudessa ja hankkeen YVA-menettely päättyi lokakuussa 2016. Hankkeeseen liittyen laadittiin luonnonsuojelulain mukainen Natura-arvioinnin päivitys. Ympäristöselvitys laadittiin viidestä voimajohtohankkeesta (Hämeenlahti–Hännilä, Kontiolahti–Pamilo, Kontiolahti–Uimaharju, Siikajoki–Raahe ja Olkiluodon sähköaseman johtojärjestelyt). Arkeologisia inventointeja tehtiin kolmessa hankkeessa. Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistamiseksi Fingrid lunastaa johtoalueeseen käyttöoikeuden. Lunastuslupapäätös saatiin Multisillasta ja Kangasalta Lavianvuoreen käännettäville voimajohdoille sekä Vanaja–Tikinmaa, Vihtavuori–Koivisto ja Koria–Yllikkälä voimajohtoja varten. Lunastuslupahakemus laadittiin voimajohtohankkeelle Hikiä–Orimattila. Lunastuskorvauskäsittely saatettiin loppuun seitsemässä voimajohtohankkeessa. Lunastuslain mukaisia maanomistajien kuulemistilaisuuksia pidettiin kahdeksan kappaletta. Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Polttoaineen kulutuksen mittaus- ja raportointijärjestelmien toiminnan oikeellisuuden todentaa virallinen akkreditoitu päästökauppatodentaja. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 10 326 (6 697) yksikköä (tCO2), jotka kaikki olivat saatuja päästöoikeusyksiköitä. Fingridille ei ole myönnetty maksuttomia päästöoikeuksia päästökauppakaudelle 2013-2020. Päästöoikeuksia ei ostettu vuonna 2016. Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Fingridiä vastaan nostettiin joulukuussa 2016 kanne, jossa vaadittiin tarkentumatonta vahingonkorvaussummaa väitetyn sopimusrikkomuksen perusteella. Väitetty vahinko on luonteeltaan jatkuva vahinko ja sen esitetty määrä kanteen vireillepanohetkeen mennessä on ollut 135 000 euroa. Fingrid on kiistänyt kanteessa esitetyt vaatimukset. Asia on vireillä tuomioistuimessa. Fingridin näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä ei todennäköisesti tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Yhtiön tilinpäätökseen ei siten sisälly tähän oikeudenkäyntiin liittyviä varauksia. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä Fingrid-konsernin tilikauden 2017 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan jonkin verran paranevan. Vuoden 2017 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2017 pyritään saavuttamaan sääntelymallin sallima tulos.


News Article | February 17, 2017
Site: globenewswire.com

Fingrid’s consolidated financial statements have been drawn up in accordance with the International Financial Reporting Standards (IFRS). Unless otherwise indicated, the figures in parentheses refer to the same period of the previous year. Jukka Ruusunen, President & CEO of Fingrid, on the year 2016: The journey towards a new, more electricity-dominated energy system continues to gain momentum. During 2016, two important records were broken in the Finnish electricity system. In early January, the consumption of electricity throughout Finland reached the level of 15,100 megawatts. Another national record was broken in August, when the production of wind power in Finland exceeded 1,200 megawatts. Later in the year, it even reached 1,300 megawatts. This is concrete proof of how wind power is gaining importance in our power system. Wind forecasts are an increasingly important daily tool for Fingrid’s control room. All in all, 2016 was a very busy and successful year for us. System security of the transmission grid stayed at an excellent level. We also succeeded in serving the electricity market by securing the efficient use of transmission capacity. Power flowed freely from one country to another, driven by price signals. We have made major efforts to improve the reliability of cross-border transmission connections, and this work is now bearing fruit: there are significantly fewer and shorter disturbances. We have put forth ideas about how to control the future power system. We are strong proponents of a market-based system, and we believe the best solutions will be found when the operators, driven by market prices, can make decisions based on their own priorities. Demand side management is one area where answers are being sought to respond to rapid changes in the production or consumption of electricity, even within seconds. Fingrid plays an active part in this development. Pilot schemes are rapidly advancing to practical, commercial solutions. Roughly half of our new frequency controlled reserves for disturbances come from demand side management and the other half from electricity production. This doubles the amount of demand side management compared with the previous year. We seek to promote consumers’ possibilities to actively participate in the electricity market by developing a real-time market, by building the datahub to support the markets and by actively participating in the work of the national smart grid working group. Fingrid has carried out capital investments at a brisk pace. In 2016 we had 27 substation projects and 13 transmission line projects underway. It is an indication of the organisation’s excellent capabilities that all the projects have progressed according to the set schedules and budget. Furthermore, we have maintained excellent cost efficiency, as proven by the great results in international benchmarking studies. The flagship of our capital investments is the 400 kilovolt ‘Coastal Power Line’ from Pori to Oulu, Fingrid’s all-time biggest investment, costing EUR 260 million and completed at the end of the year. This transmission connection will play a key role when building up a more environmentally sustainable power system not just in Finland, but in all of the Baltic Sea area. The next mega project is already ahead of us: in late 2016 we agreed with our Swedish colleagues on building an AC transmission connection between our countries. This is a project of national importance. Making the new energy system of the future a reality requires international cooperation, where the overall rules are laid down in Brussels. Concrete co-operation with the other Nordic countries and the Baltics is reflected daily in our operations. Even if there are bumps in the road at times, the collaboration constantly produces new solutions that help to maintain high levels of system security and promote well-functioning markets. In the Baltic Sea region, this has for a long time been based on close inter-TSO co-operation. In future, political decision makers should bear their responsibility for this work better. Our finances are in good shape, despite significant capital expenditure and operational development in recent years. Fingrid’s profitability was stronger than projected. The consolidated turnover amounted to EUR 586.1 (600.2) million and profit for the financial period was EUR 138.7 (103.6) million. The financial result was positively impacted by raises in grid pricing, increased consumption of electricity and cross-border transmission as well as decreased loss power and reserve costs. The information published in this report is based on Fingrid’s audited financial statements for 2016, published in connection with this bulletin. In preparing these consolidated financial statements, the Group has followed the same standards as in 2015. The Group’s turnover was EUR 586.1 (600.2) million. Grid service income increased to EUR 382.4 (333.0) million, as a result of the change in grid pricing enacted at the start of the year and due to the growth in electricity consumption. Electricity consumption totalled 85.1 (82.5) terawatt hours. Fingrid transmitted 68.6 (67.9) terawatt hours of electricity in its grid, which represents 77.5 (77.1) per cent of all electricity transmitted in Finland. Imbalance power sales amounted to EUR 153.9 (137.1) million. The growth in imbalance power sales resulted from an increase in the volume of imbalance power and higher imbalance power prices. Cross-border transmission income from the connection between Finland and Russia increased to EUR 24.0 (11.2) million. This was due to the new dynamic tariff structure that was introduced as well as to increased imports from Russia. Fingrid’s congestion income from connections between Finland and Sweden declined to EUR 37.5 (86.8) million due to weakened hydrological conditions, which significantly decreased the number of congestion hours. Fingrid’s congestion income from the links between Finland and Estonia amounted to EUR 2.4 (4.2) million. Congestion income will no longer be reported in Fingrid’s turnover as of the beginning of 2016. Other operating income totalled EUR 12.7 (5.2) million. The growth in other operating income mainly resulted from the EUR 6.3 million in recognised congestion income, in compliance with the regulation concerning the costs from maintaining cross-border capacity and countertrade. The Group’s total costs amounted to EUR 442.2 (418.6) million. Imbalance power costs increased from the previous year’s level to EUR 121.7 (98.2) million, due to the increase in the volume and price of imbalance power. Loss power costs amounted to EUR 57.6 (68.6) million. The declining loss power costs have been affected by the lower price of loss power procurement and the slightly lower volume of loss power. The average price of loss power procurement was EUR 43.87 (48.22) per megawatt hour. The cost of reserves to safeguard the grid’s system security decreased to EUR 50.5 (54.7) million. The reason for the decreased cost was an interruption in the procurement of the automatic frequency control reserve until August, as well as the lower procurement cost of frequency controlled reserves for normal operation and disturbances due to high availability on the markets. Depreciation amounted to EUR 99.2 (94.1) million. Grid maintenance costs grew to EUR 24.1 (19.2) million. The maintenance costs were increased by the periodical felling of trees around substations and the trimming of trees at the edges of transmission line right-of-ways. Personnel costs increased as the payroll expanded, due to new operations and increased statutory duties and due to higher employer contributions in additional personnel expenses, and amounted to EUR 28.6 (25.8) million. * Due to a change in congestion income reporting, congestion income is not reported in the turnover as of the beginning of 2016. ** Peak load capacity income and costs are related to the securing of sufficient electricity supply during peak consumption hours in compliance with the Finnish Peak Load Capacity Act. The Group’s operating profit was EUR 192.0 (162.6) million. To recognise changes in the fair value of electricity derivatives and the currency derivatives related to capital expenditure and other operating expenses, EUR 35.4 (-24.3) million was recorded in operating profit. Net financial costs in accordance with IFRS were EUR 18.7 (33.7) million, including a change of EUR -0.3 (-13.3) million in the fair value of financial derivatives. The Group’s profit before taxes was EUR 173.9 (129.3) million. The biggest differences from the last year are explained by changes in the market value of derivatives (EUR +72.7 million), the growth in grid service income (EUR +49.4 million), and a change in the reporting of congestion income (effect EUR -84.6 million). The profit for the year was EUR 138.7 (103.6) million. The equity to total assets ratio increased and was 36.4 (33.5) per cent at the end of the review period. The parent company’s turnover was EUR 581.4 (592.4) million, profit for the financial year EUR 103.9 (123.7) million and the distributable funds EUR 176.0 million. By the company’s own calculations, the return according to the regulatory model that governs grid operations amounts to a deficit of around EUR 40 million for 2016. Capital expenditure and maintenance Fingrid’s grid investment programme improves system security and promotes the electricity markets as well as the implementation of the national energy and climate strategy. The annual capital expenditure in the grid has remained extensive. The company’s total capital expenditure in 2016 amounted to EUR 146.7 (147.5) million. Of that amount, a total of EUR 135.8 (138.4) million was invested in the transmission grid and EUR 3.3 (0.7) million in reserve power. ICT investments totalled EUR 7.5 (8.4) million. A total of EUR 2.4 (1.8) million was used for R&D projects during the year under review. At the end of 2016, Fingrid had thirteen 400 kilovolt substation sites and 67 kilometres of 400 kilovolt power line contracts as well as a significant number of 110 kilovolt substation and power line projects under construction. Fingrid’s all-time biggest investment, the 400 kilovolt ‘Coastal Power Line’ transmission connection from Pori to Oulu was completed at the end of 2016. With the completion of this power line on the western coast of Finland, there are now three 400 kilovolt transmission links connecting the northern and southern parts of the country. The project, which cost a total of EUR 260 million, was carried out according to plan over a span of ten years. The transmission link serves the wind farms that have been built in western coastal areas and which will be followed by more in the future. Several existing and planned nuclear power stations are also located close to this line. The new connection furthermore improves the cross-border transmission between Sweden and Finland. The investments carried out by Fingrid also help prepare for the new AC link to be built between the countries by 2025. Thanks to the Coastal Power Line, Finland’s future as a single price region is now more secure. The voltage upgrade will also decrease transmission losses. This multi-year project was a major challenge for both Fingrid personnel and our suppliers. The employment impact of the project amounted to approximately 1,000 man-years. A large part of the congestion income collected by Fingrid was allocated to this major investment. Overall, the Coastal Power Line consisted of three extensive projects: Overall, the Coastal Power Line includes 380 kilometres of new 400 kilovolt power line, nine new substations and several smaller substation extensions. This provides 600–800 megawatts of entirely new transmission capacity between northern and southern Finland. The roughly EUR 130 million modernisation project on Finland’s oldest transmission line, dubbed the ‘Iron Lady’ and running from Imatra to Turku, proceeded as planned during the year under review. The Hikiä–Forssa section of this major project was completed and commissioned in March. Modernisation of the Iron Lady continues between Lieto and Forssa. Work on the Yllikkälä–Koria section also started, between Lappeenranta and Kouvola. Furthermore, a decision was made to renew the transmission line between Hikiä and Orimattila and to build a new substation in Orimattila. The Iron Lady project is expected to be fully completed by 2020. With the aim of securing the electricity supply for both residents of the Helsinki region and functions that are vital to society, Fingrid will reinforce the Espoo substation and the Länsisalmi substation in Vantaa. These substation upgrades and extensions, which cost nearly EUR 9 million for Espoo and roughly EUR 18.5 million for Vantaa Länsisalmi, started in 2016 and will be completed in 2017. The supply of electricity from the main grid to Helsinki and Vantaa takes place via the Länsisalmi and Tammisto transformer substations, serving around 800,000 people. Increasing electricity consumption and changes taking place in the production of electricity in Helsinki necessitate upgrades in supply capacity. The extension of the Espoo substation will improve the system security of the transmission facilities in western Uusimaa, the region west of the capital area. Local electricity production has decreased while consumption is constantly increasing. Fingrid has, over the last two years, made major investments to develop the transmission grid in Lapland by building or upgrading a total of six substations. These measures were necessary due to increasing local consumption and due to new wind power capacity. During the year under review, the substation at Vajukoski and Petäjäskoski received new transformers and the existing systems were upgraded and extended. The Vajukoski transformer substation, north of Sodankylä, serves both hydropower production and mining industry and links up with the Norwegian transmission grid via Ivalo. The Petäjäskoski transformer substation, a major link between Lapland’s 220 kilovolt and 400 kilovolt main transmission networks, also received an entirely new 220 kilovolt gas-insulated switchgear. Extensive upgrades were additionally carried out at the Taivalkoski and Ossauskoski substations. The total capital expenditure amounted roughly to EUR 43 million. Several investment decisions were made during the year, many of which proceeded to the implementation stage. The Inkoo substation that was built in the 1970s secures the electricity supply in western Uusimaa. An investment decision was made to modernise the ageing substation, and the project is due for completion in 2018. To secure the supply of electricity in the Hämeenlinna and Valkeakoski areas, Fingrid decided to modernise a 51-kilometre transmission line between the cities. Aged and worn out pylons and transmission lines will be dismantled and replaced with a new line. The project is due for completion in 2018. Several of the investments are related to enabling or improving the operating conditions of industry. An upgrade on the Vuoksi substation and the roughly 24-kilometre Lempiälä–Vuoksi transmission line is planned between Lappeenranta and Imatra. The investment will be carried out sooner than originally planned, due to an extension to Kemira’s industrial plant in Joutseno, and it is due for completion in 2018. The electricity supply for the new bioproduct mill in Äänekoski will be secured with the construction of a new 110 kilovolt transmission line between Äänekoski’s Koivisto and Laukaa’s Vihtavuori substations, due for completion in late 2017. Olkiluoto’s 400 kilovolt switching station, which is outdated and has insufficient system security, will be modernised. The Olkiluoto substation is one of the most important grid nodes, with three nuclear power plants connected to it. The project is due for completion in 2019. Fingrid’s Huutokoski reserve power plant will undergo a EUR 15 million upgrade. The Huutokoski plant, located in Joroinen, is one of the ten reserve power plants owned by Fingrid which are tasked to support a sufficient supply of electricity in Finland during major disturbances in the power system. The upgrade project includes the modernisation of obsolete systems to secure reliable operation for the next 20 years as well as significant environmental investments. The systems to be modernised include fuel tanks and fuel systems, extinguishing systems, the plant’s internal electrical and automation systems as well as the plant’s own reserve power systems. In 2006, Fingrid launched a project aimed at building a complete, modern IT system to support asset management operations. Thanks to system integrations, all the master data of the transmission grid assets is now in a single application. The overall project combined both modern ICT technology and in-house knowledge, and transformed operational procedures. Thanks to advanced technology, significant efficiency improvements were achieved in asset management. The ELVIS IT system project tasked to support asset management and use of the assets was completed in 2016. Major improvements have been achieved in the reliability of cross-border transmission connections and Fingrid now has more expert resources on DC transmission connections. A 24/7 back-up system was taken into use in HVDC operations as of the beginning of 2016. During the year under review, disturbance clearing has been accelerated, individual disturbances have been prevented proactively and measures to secure the reliability and availability of the HVDC connections have been implemented much faster than in previous years. The total duration of interruptions in 2016 remained at around 10% of the 2014 and 2015 levels. The number of interruptions was halved from 2014 and 2015. By international standards, Fingrid’s maintenance management is world-class. The company was one of the best operators in the International Transmission Operations and Maintenance Study (ITOMS) for the 11th consecutive time. Lloyd's Register audited Fingrid’s asset management operations and awarded Fingrid a certificate for compliance with the ISO 55001 standard. In 2016, Fingrid’s personnel had no accidents resulting in absence from work (2015: 1), in other words, the zero accidents target was achieved. Suppliers’ personnel had 12 (13) accidents resulting in absence from work, three of which resulted in an absence of more than 30 days. The suppliers’ and Fingrid’s combined accident frequency rate decreased somewhat from the previous year. The occupational safety development project continued, with a focus on implementing occupational safety models and tools and improving safety attitudes. On-line training was introduced in early 2016 and used by more than 1,700 people during the year. A safety observation campaign was carried out with suppliers and Fingrid's own personnel. Work was also continued to develop a mobile reporting system for occupational safety, quality and environmental issues, on-line training and Fingrid’s safety management system. Power system In 2016, electricity consumption in Finland amounted to 85.1 (82.5) terawatt hours. A total of 68.6 (67.9) terawatt hours of electricity was transmitted in Fingrid’s grid, representing 77.5 (77.1) per cent of the total transmission volume in Finland (consumption and inter-TSO). Electricity import and production capacity was well sufficient to cover the peak consumption, which amounted to a maximum of 15,100 (13,500) megawatts. The peak consumption was at an all-time record high in Finland. During the consumption peaks early in the year, electricity production in Finland totalled approximately 10,800 (11,200) megawatts. Electricity transmissions between Finland and Sweden consisted mostly of large imports to Finland. During 2016, 15.7 (17.8) terawatt hours of electricity was imported from Sweden to Finland, and 0.3 (0.2) terawatt hours were exported from Finland to Sweden. The electricity transmission between Finland and Estonia was dominated by exports from Finland to Estonia, which amounted to 3.1 (5.0) terawatt hours. The electricity imports from Russia increased by approximately 50 per cent. Nearly the full transmission capacity was available. Electricity imports from Russia totalled 5.9 (3.9) terawatt hours. With a transmission reliability rate of 99.9998 per cent, the reliability of the transmission grid was at an excellent level during the year under review. The number of disturbances due to thunder exceeded the average, and the resulting multi-phase disturbances were detrimental to the process industry. Otherwise the number of disturbances remained at the normal level. Increased resources were allocated on determining the DC transmission links’ susceptibility to disturbances. Thanks to this, no disturbances requiring extensive repairs occurred in the DC links during 2016, and also less significant disturbances were cleared more quickly than in previous years. The total duration of interruptions due to disturbances in DC links in 2016 remained at around 10% of the 2014 and 2015 levels, and the number of interruptions was halved from the 2014 and 2015 figures. Transmission outages in connection with investment projects mostly affected Ostrobothnia and northern Ostrobothnia. The outages were challenging and required careful advance planning and good cooperation with our customers. The outages were handled successfully. Reserves required to maintain the power balance of the electricity system were procured from Finland, the other Nordic countries, the Baltic countries and Russia. Countertrade costs totalled EUR 3.9 (3.8) million. Countertrade refers to special adjustments made in the management of electricity transmission which are used to eliminate short-term bottlenecks (an area where electricity transmission is congested) from the grid. Fingrid guarantees the cross-border transmission it has confirmed by carrying out countertrades, i.e. purchasing and selling electricity, up until the end of the 24-hour usage period. The need for countertrade can arise from, for example, a power outage or disruption in a power plant or in the grid. An outage in a connection point in the grid caused by a disturbance in Fingrid’s electricity network lasted an average of 2.1 minutes, which is clearly shorter than the ten-year average of 3.3 minutes. The estimated cost of the disturbances was EUR 3.5 (4.1) million. Electricity market The average market price of spot electricity on the electricity exchange (system price) was EUR 26.91 (20.98) per megawatt hour. The price level in the Nordic electricity markets trended downwards for an extended period during the first half of 2016, but rebounded during the summer. The drivers behind the price increase include weakened hydrological conditions as well as price hikes in fossil fuels and emission rights. In 2016, prices on the Finnish wholesale market were higher than they were in other Nordic countries. The overall increase in Nordic prices made the price disparity between Finland and Sweden less pronounced and, as a result, congestion hours between Finland and Sweden decreased significantly during the latter half of the year. In addition to the increased Nordic price level, another reason for the decrease in congestion hours and decreased price disparity was the completion of the NordBalt transmission link between Sweden and Lithuania during the first half of 2016. Fingrid accrued EUR 37.5 (86.8) million in congestion income from the cross-border power lines between Finland and Sweden. EUR 29.9 (24.3) million of this was accrued during the first half of 2016 and EUR 7.6 (62.5) million during the second half of the year. The links between Finland and Estonia generated EUR 2.4 (4.2) million in congestion income. All the congestion income accrued by Fingrid during 2016 was used for maintaining cross-border transmission capacity and for upgrade investments. The imports from Russia increased to 5.9 (3.9) terawatt hours. Despite the increase, electricity imports from Russia to Finland have decreased significantly in recent years, and the hourly import volumes from Russia have varied considerably. In addition to Russia’s capacity mechanism, the reduction in electricity trade is attributed to increased electricity prices in the country. In spring, Fingrid published a discussion paper on the challenges of the electricity market and various alternative solutions to them entitled “Electricity market needs fixing – What can we do?”, which sparked a lively debate. Fingrid’s consultation request was responded to by a total of 36 industry operators, associations, research institutions and private citizens. During the second half of the year, Fingrid published a summary of the feedback, which contained suggestions for various routes to a market-based green electricity system. The operating capacity of the electricity market and the sufficiency of electricity supply became national topics due to the bitter cold of January 2016. As the consumption of electricity broke records, the topics of meeting consumption needs and national self-sufficiency in terms of electricity were widely debated. Roughly half of the cross-border transmission capacity between Finland and Sweden is provided by the Fenno-Skan links, i.e. high-voltage DC connections. Several measures were started by Fingrid early in 2016 to improve the reliability of cross-border transmission capacity. Thanks to the improvements, it was possible to keep interruptions very brief, and the availability of the connections has been clearly better compared to previous years. Fingrid Datahub Oy, a company focused on the transfer of retail market information, was established on 16 February 2016. The task of the subsidiary, wholly owned by Fingrid, is to implement a centralised information exchange system for the electricity markets, i.e. a datahub, in which the exchange of information between retail sellers and distribution system operators is concentrated into a single service. This makes the exchange of information in the retail electricity market more straightforward and efficient. Data exchange among retail markets is needed in managing the various business processes of the electricity markets, such as balance settlement, an end user’s change of address and a change of seller, for example. The system will facilitate the processing of measurement data, simplify and speed up client agreement events and improve the reliability of the service. The implementation of European network codes required by the European Union proceeded in Finland, as Fingrid established a network code forum that is open to all market parties. The forum promotes public debate on all matters related to network codes and aims to gather the views of stakeholders as well as to complement the public hearing processes related to implementing the network codes. The network code forum convened three times during the year under review. The Finnish, Norwegian and Swedish TSOs continued with the switchover to shared Nordic balance settlement. The jointly owned company eSett Oy, which Fingrid owns one third of, aims to start up operations in spring 2017. In September, the Ministry of Economic Affairs and Employment set up a working group to look into the role of smart grids in the electricity market. The aim of the working group is to forge a common vision of future smart grids and to propose concrete measures for using smart grids as a means of increasing customers’ opportunities to participate in the electricity market and contribute to maintaining a secure supply of electricity. The members of the working group broadly represent the stakeholders in the sector, including active participation by Fingrid. * The congestion income between Finland and Sweden and between Finland and Estonia is divided equally between the relevant TSOs. The income and costs of the transmission connections are presented in the tables under ‘Financial result’. Congestion income is used for investments aimed at eliminating the cause of congestion. ** The calculation of a congestion hour between Finland and Sweden refers to an hour during which Finland’s day-ahead area price differs from both Sweden’s SE1 and its SE3 area prices. Financing The company’s credit rating remained high, reflecting the company’s strong overall financial situation and debt service capacity. The company’s net financial costs during the period under review were EUR 18.7 (33.7) million, including the change in the fair value of derivatives of EUR -0.3 million (EUR -13.3 million). Interest-bearing borrowings totalled EUR 1,107.7 (1,143.4) million, of which non-current borrowings accounted for EUR 842.9 (907.2) million and current borrowings for EUR 264.9 (236.2) million. In 2016, the company issued bonds totalling EUR 80 million (EUR 50 million with a four-year maturity and EUR 30 million with a six-year maturity) to refinance current borrowings. The company’s liquidity remained good.  Cash and financial assets recognised at fair value through profit or loss on 31 December 2016 totalled EUR 79.7 (116.6) million. The company additionally has an undrawn revolving credit facility of EUR 300 million to secure liquidity and EUR 50 million in uncommitted overdraft facilities. Fingrid used the first extension option of the revolving credit facility during the period under review. This extended the maturity of the revolving credit facility until 11 December 2021. The counterparty risk arising from derivative contracts relating to financing was EUR 16 (11) million. Fingrid’s foreign exchange and commodity price risks were generally fully hedged. The international credit rating agencies S&P Global (S&P) and Fitch Ratings (Fitch) upgraded Fingrid’s ratings as follows: Share capital The company’s share capital is EUR 55,922,485.55. Fingrid shares are divided into Series A shares and Series B shares. The number of Series A shares is 2,078 and the number of Series B shares is 1,247. The voting and dividend rights related to the shares are described in more detail in the notes to the financial statements and in the articles of association available on the company’s website. Personnel and remuneration systems Fingrid Oyj employed 334 (315) persons, including temporary employees, at the end of the year. The number of permanent personnel was 291 (280). Of the personnel employed by the company, 25.0 (24.4) per cent were women and 75.0 (75.6) per cent were men. The average age of the personnel was 44 (44). During 2016, personnel received a total of 11,647 (11,794) hours of training, with an average of 35.7 (37.4) hours per person. Employee absences due to illness accounted for 1 (2) per cent of the total working hours. In addition to a compensation system that is based on the requirements of each position, Fingrid applies incentive bonus schemes. Board of Directors and corporate management Fingrid Oyj's Annual General Meeting was held in Helsinki on the 6th of April 2016. Juhani Järvi was elected Chairman of Fingrid’s Board of Directors and Juha Majanen was elected Vice Chairman. Other members elected to the Board were Esko Torsti, Sanna Syri and Anu Hämäläinen. The Board members until 6th April 2016 were Helena Walldén, Juha Majanen, Juhani Järvi, Sanna Syri and Esko Torsti. PricewaterhouseCoopers Oy was elected as the auditor of the company, with Jouko Malinen, APA serving as the responsible auditor. The Board of Directors has two committees: the Audit Committee and the Remuneration Committee. As of 6th April 2016, the Audit Committee consists of Esko Torsti (Chairman), Juhani Järvi and Juha Majanen. The members of the Audit Committee until 6th April 2016 were Juha Majanen (Chairman), Juhani Järvi and Helena Walldén. As of 6th April 2016, the Remuneration Committee consists of Juhani Järvi (Chairman), Sanna Syri and Anu Hämäläinen. The members of the Remuneration Committee until 6th April 2016 were Helena Walldén (Chairman), Sanna Syri and Esko Torsti. Jukka Ruusunen serves as President & CEO of the company. Fingrid has an executive management group which supports the CEO in the company’s management and decision-making. A corporate governance statement, required by the Finnish Corporate Governance Code, has been provided separately. The statement and other information required by the Code are also available on the company’s website at www.fingrid.fi. Internal control and risk management Fingrid’s internal control is a permanent component of the company’s operations and deals with all those operating methods and procedures whose objective it is to ensure Risk management is planned as a whole with the objective of comprehensively identifying, assessing, monitoring and safeguarding the company’s operations, the environment, personnel and assets from various threats and risks. Due to the nature of the company’s basic mission, risks are also assessed from the perspective of society in general. Continuity management is a part of risk management. Its objective is to improve the organisation’s capacity to prepare and to react in the best possible way should risks occur, and to ensure the continuity of operations in such situations. Further information on internal control, risk management and the foremost risks and factors of uncertainty is available on the company's website at www.fingrid.fi and in the Board of Directors' annual review. Board of Directors The company’s Board is responsible for organising internal control and risk management, and it approves the principles of internal control and risk management on an annual basis. The Board specifies the company’s strategic risks and related management procedures as part of the company’s strategy and action plan, and monitors their implementation. The Board decides on the operating model for the company’s internal audit. The Board regularly receives internal audit and financial audit reports as well as a status update at least once a year on the strategic risks and continuity threats relating to the company’s operations and their management and occurrence. Line management and other organisation Assisted by the executive management group, the CEO is responsible for executing and steering the company’s governance, decision-making procedures, control and risk management, and for the assessment of strategic risks and continuity threats at the company level, and their related risk management. The heads of functions are responsible for the practical implementation of the governance, decision-making procedures, controls and risk management for their areas of responsibility, as well as for the reporting of deviations and the sufficiency of more detailed guidelines. Directors appointed in charge of the threats to continuity management are responsible for drawing up and maintaining continuity management plans and guidelines, and for arranging sufficient training and practice. The CFO is responsible for arranging procedures, controls and monitoring at the company level as required by the harmonised operating methods of internal control and risk management. The company’s general counsel is responsible at the company level for assuring the legality and regulation compliance of essential contracts and internal guidelines, taking into account the company’s interests, as well as for the procedures these require. Each Fingrid employee is obligated to identify and report any risks or control deficiencies she or he observes and to carry out the agreed risk management procedures. Internal auditor and auditor The Board decides on the operating model for the company’s internal audit. The internal audit acts on the basis of plans processed by the Audit Committee and approved by the Board. Audit results are reported to the object of inspection, the CEO, the Audit Committee and the Board. Upon decision of the Board, an internal audit outsourced to an authorised public accounting company acts within the company. From an administrative perspective, the internal audit is subordinate to the company’s CEO. The internal audit provides a systematic approach to the assessment and development of the efficacy of the company’s risk management, monitoring, management and administrative processes and ensures their sufficiency and functionality as an independent party. The internal audit has the authority to carry out reviews and to access all information that is essential to the audit. The company’s internal audit carries out risk-based auditing on the company’s various processes. An authorised public accounting company selected by the general meeting acts as auditor for the company. The company’s financial auditor inspects the accounting, financial statements and financial administration for each financial period and provides the general meeting with reports required by accounting legislation or otherwise stipulated in legislation. The financial auditor reports on his or her work, observations and recommendations for the Board and may also carry out other authorisation-related tasks commissioned by the Board or management. Foremost risks and uncertainty factors for society and Fingrid One of the company’s biggest business risks and the biggest risk where society is concerned is a major disturbance related to the functioning of the power system. A major disturbance or other electrical system disruption can cause significant financial and physical damage to Fingrid and society in general. Other major risks for Fingrid and society are a loss of confidence in the electricity market, environmental risks and electricity and occupational health and safety risks. The risks to Fingrid’s operations are risks related to the unfavourable trend in official regulation, capital investments which have become unnecessary, financing risks, personnel risks, risks related to ICT and data transfer, asset risks and reputation risks. Risks to society arising from Fingrid’s operations are unsuccessful timing of capital investments and long-term restrictions in transmission capacity. The most significant of the above-mentioned risks to Fingrid are explored in greater detail in the company’s annual report. Fingrid’s financing risks are described in more detail in sections 5.2 and 5.3 of the consolidated financial statements (IFRS). No substantial risks were realised in 2016. Corporate responsibility Fingrid’s compliance with corporate responsibility is steered by the set strategy targets. Corporate responsibility is a key element in the implementation of Fingrid’s strategy and in its business expertise. The key targets have been set by identifying matters that are of material importance to Fingrid. The need for updates to the materiality analysis is assessed annually as part of the strategy process, based on an operating environment and stakeholder analysis and on the strategy update. Fulfilment of the targets serves as the basis for executive management’s and personnel’s remuneration. Corporate responsibility is managed as an integrated part of Fingrid’s management system. Fingrid’s Board of Directors approves the company’s Code of Conduct and monitors the company’s compliance in operating responsibly. The Board is responsible for the CSR management systems and their integration into business operations. The CEO and the heads of functions are each responsible for corporate responsibility issues within their area of responsibility. Social issues and environmental impacts are taken into account in all decision-making and when assessing operations alongside profitability issues. Managers and the entire work community ensure that behaviour is in line with the Code of Conduct. A whistleblower system managed by an independent third party for reporting cases of misconduct etc. is available to the personnel. Fingrid Oyj committed in 2016 to the United Nations Global Compact initiative. Fingrid’s Code of Conduct complies with the Global Compact initiative’s principles on human rights, labour, environment and anti-corruption. Fingrid also requires all contractors to comply with the Code of Conduct and monitors their compliance based on risk assessments. Fingrid’s work sites are regularly audited to verify compliance with contractor obligations, occupational safety and environmental management. The audits carried out during 2016 proved that the work site operations are generally at a high level and that use of the electronic reporting system is extensive. A human rights impact assessment was carried out in compliance with the due diligence process recommended in the UN’s Guiding Principles on Business and Human Rights. As regards tax footprint reporting, Fingrid only operates in Finland and has not resorted to any special arrangements to minimise taxes. The company’s tax footprint is presented in the annual report’s ‘Corporate finances, financing and risk management’ section. Dividends are mainly paid to the State of Finland and to Finnish pension insurance and insurance companies. To ensure transparency and comparability, Fingrid reports on its corporate responsibility in accordance with the international Global Reporting Initiative (GRI) framework. The GRI G4 reporting framework is applied using the Core ‘in accordance’ option. Environmental matters Fingrid has a long-term approach to its environmental impacts and land use issues, and the principles for minimising environmental impacts are accounted for in our land use and environmental policy. The key aspects include an environmental impact assessment (EIA) and preparedness for environmental risks. During 2016, Fingrid signed the energy efficiency agreement of Finnish industries 2017–2025 and committed to the target of cutting energy use by six per cent by 2025. Environmental management was developed during the year by establishing a management system in compliance with the ISO 14 001 standard for the reserve power plants and by introducing an online training course on environmental issues for all personnel working at Fingrid sites. Environmental training was provided during the kick-off meetings for investment projects, and training was also provided on the use of chemicals, the management of safety data sheets and oil spill response for the providers of maintenance services at substations and reserve power plants. Environmental aspects were monitored as part of work site monitoring. Compliance with environmental requirements, occupational safety and contractor obligations was verified in 15 audits. Several development projects were carried out to improve fire safety at substations and reserve power plants. Oil spill response plans were created and emergency response plans were updated at all reserve power plants. One significant environmental deviation occurred during the year, as around 180 litres of oil was leaked from a worksite at the Isokangas substation. In 2016, Fingrid issued around 260 statements on land-use plans and EIAs. In addition, the company directed the construction taking place near grid installations by issuing statements containing safety guidelines and land use restrictions. Some 420 such statements were issued. EIAs were carried out for six transmission line projects in 2016. Two events were arranged to inform the public about the environmental impacts of the power lines required to connect the Hanhikivi 1 nuclear power plant to the grid; the EIA process for the project was completed in October 2016. A Natura assessment update was carried out for this project in compliance with the Nature Conservation Act. An EIA was completed for five transmission line projects (Hämeenlahti–Hännilä, Kontiolahti–Pamilo, Kontiolahti–Uimaharju, Siikajoki–Raahe and the line rearrangements for the Olkiluoto substation). Three projects involved archaeological inventories. In order to be able to build, operate and maintain a transmission line, Fingrid redeems a right of use to the transmission line area. Redemption permits were obtained for the re-routing of transmission lines from Multisilta and Kangasala to Lavianvuori and for the transmission lines Vanaja–Tikinmaa, Vihtavuori–Koivisto and Koria–Yllikkälä. A redemption permit application was filed for the transmission line project Hikiä–Orimattila. The redemption compensation procedure was completed in seven transmission line projects. Eight hearings in accordance with the Finnish Act on the Redemption of Immoveable Property and Special Rights were held with landowners. Fingrid’s reserve power plants are subject to an environmental permit and covered by the EU’s emissions trading scheme. The accuracy of the measuring and reporting systems for fuel consumption is verified by an accredited emissions trading verifier. A total of 10,326 (6,697) units (tCO2) of emission allowances were returned, all of which consisted of acquired emission rights units. Fingrid has not been granted free-of-charge emission rights for the emissions trade period 2013–2020. No emissions rights were purchased in 2016. Emissions trading had minor financial significance for Fingrid. Legal proceedings and proceedings by authorities A lawsuit was initiated against Fingrid in December 2016, demanding non-specified damages due to an alleged breach of contract. The alleged injury is continuous and the claim amounted to EUR 135,000 by the time the lawsuit was initiated. Fingrid has contested the claims presented in the lawsuit. The case is currently before the court. In Fingrid’s view, the legal proceedings are not likely to have a substantial impact on the company’s financial result or financial position. Thus no provisions were recognised in the financial statements in relation to these proceedings. Events after the review period and estimate of future outlook Fingrid Group’s profit for the 2017 financial period, excluding changes in the fair value of derivatives and before taxes, is expected to improve somewhat. Grid service pricing for 2017 is set in such a way as to achieve a regulatory-allowed financial result. Results forecasts for 2017 are complicated especially by the uncertainty related to grid income, ITC income and cross-border transmission income, and to reserve and loss power costs. These are particularly dependent on temperature variations and precipitation and changes in the hydrological situation in the Nordic countries, which affect electricity consumption and electricity prices in Finland and its nearby areas, and thereby also the volume of electricity transmission in the grid. The company’s debt service capacity is expected to remain stable. Board of Directors’ proposal for the distribution of profit The guiding principle for Fingrid’s dividend policy is to distribute substantially all of the parent company profit as dividend. When making the decision, however, the economic conditions, the company’s near term investment and development needs as well as any prevailing financial targets of the company are always taken into account. Fingrid Oyj's parent company's profit for the financial year was EUR 103,866,300.72 and distributable funds in the financial statements total EUR 175 954 253,06. Since the close of the financial year, there have been no material changes in the company’s financial position and, in the Board of Directors’ view, the proposed dividend distribution does not threaten the company’s solvency. The company’s Board of Directors will propose to the Annual General Meeting of Shareholders that - a dividend of EUR 37 536,09 per share be paid for Series A shares and EUR 16 038,49 per share be paid for Series B shares, for a total of EUR 97 999 992,05. Annual General Meeting 2017 Fingrid Oyj’s Annual General Meeting is preliminarily scheduled for 24 May 2017 in Helsinki. Helsinki, 17 February, 2017 Fingrid Oyj Board of Directors CALCULATION OF KEY INDICATORS Return on investment, % = (profit before taxes + interest and other finance costs) / ((balance sheet total - non-interest bearing liabilities (average for the year)) x 100 Return on equity, %= profit for the financial year / shareholders' equity (average for the year) x 100 Equity ratio, %= shareholders' equity / (balance sheet total - advances received) x 100 Earnings per share, €= profit for the financial year / average number of shares Dividends per share, € = dividends for the financial year / average number of shares Dividend payout ratio, % = (dividend / share ) / (earnings / share) Equity per share, € = shareholders' equity / number of shares at closing date Interest-bearing net borrowings, € = interest-bearing borrowings - cash and cash equivalents Net gearing  = (interest-bearing borrowings - cash and cash equivalents and financial assets) / Equity The net fair value of derivatives indicates the realised profit/loss if they had been closed on the last trading day of 2016. The net fair value cannot be used for deriving the net derivative liabilities or receivables in the balance sheet, as accrued interest is taken into account here.


Grant
Agency: European Commission | Branch: FP7 | Program: MC-IAPP | Phase: FP7-PEOPLE-2009-IAPP | Award Amount: 1.09M | Year: 2010

Power transmission in Europe is entering a period of significant renewal and technological change because the electrical transmission grids face increases in new and variable energy sources, especially from large scale wind power generators. They therefore face future challenges of operation and control. Changes happening in the process industries will also have an impact on electrical supply because electric motors are taking over from traditional gas turbine drivers for large-scale process equipment such as compressors. On the other hand, new measurement and data acquisition methods such as phasor measurement units are allowing greatly improved observation of the transmission grid. In the light of these changes, there is a need for a new action to give Europe a significant lead in methods for enhanced power transmission system operation using emerging measurement technologies. The REAL-SMART proposal presents a balanced programme of applied R-and-D to address measurement-based monitoring and management of the high voltage transmission grid. It involves electrical transmission system operators, companies that supply technologies and components, and universities. The REAL-SMART consortium is interdisciplinary with experts in electrical power systems, modelling, instrumentation, signal analysis, equipment condition monitoring, and automation of oil & gas processes. The consortium will conduct research and undertake secondments to transfer experience and knowledge both ways between Academia and Industry. The project integrates in-depth understanding of the power system operational issues with analysis of state-of-the-art measurements and first-principles physical knowledge. It will invent and develop state-of-the-art tools that will be deployed by the transmission system operators, and will produce trained and experienced personnel. We aim to take a pivotal role in the creation of technology for intelligent operation of the wide-area transmission grids of the future

Loading Fingrid Oyj collaborators
Loading Fingrid Oyj collaborators